Kurkun kasvatus


Oikealla hoidolla kurkku tekee hienon sadon. Kuva: Jukka Lehto

Helpot ohjeet kurkun kasvatukseen

Kurkku on tomaatin ohella yksi kotipuutarhojen viljellyimmistä vihanneksista. Se on nopeakasvuinen ja satoisa kasvi, jonka kasvatus siemenestä onnistuu hyvin, kun muutama perusasia on kunnossa. Kurkun kasvatukseen on monia tapoja ja näkemyksiä, tässä artikkelissa harrastaja Jukka Lehdon hyväksi havaitsemia vinkkejä.


Lajikevalinta ratkaisee paljon

Kurkun kasvatuksessa lajikevalinta on erityisen tärkeää. Suosi ensisijaisesti partenokarppisia lajikkeita, jotka tuottavat vain emikukkia. Tällöin kukkien ei tarvitse pölyttyä sadon muodostamiseksi, mikä on suuri etu kasvihuoneissa, parvekkeilla ja muissa paikoissa, joissa pölyttäjiä on vähän.

Partenokarppinen lajike ei tarvitse pölyttymistä. Kuva: Jukka Lehto

Toinen erittäin tärkeä ominaisuus on karvasvapaisuus. Kolmantena huomionarvoisena tekijänä on taudinkestävyys, joka helpottaa kasvatusta erityisesti pidemmällä kaudella.

Kurkut voidaan jakaa kolmeen pääryhmään:

  • Kasvihuonekurkku
  • Avomaankurkku
  • Amppelikurkku

Nimet kertovat pitkälti käyttötarkoituksen. Monet kasvihuonekurkuksi luokitellut lajikkeet soveltuvat myös amppelikurkuiksi, jos hedelmät ovat pienikokoisia.

Kurkku kasvaa hienosti amppelissa. Kuva: Jukka Lehto

Kylvö ja taimikasvatus

Kurkku kasvaa nopeasti, joten kylvö kannattaa ajoittaa vasta kasvukauden alkuun tai noin 2–3 viikkoa ennen kasvihuone- tai lavakauden alkua. Nopea kasvu tarkoittaa myös sitä, että taimet tulevat siirtokokoisiksi nopeasti, ja lopullisen kasvupaikan olosuhteiden on oltava valmiina.

Kurkku viihtyy lämpimässä ja valoisassa. Se on erityisen herkkä kylmälle juuristonsa kautta, joten kasteluun ei tule missään vaiheessa käyttää kylmää vettä. Avomaalle kurkku istutetaan vasta, kun maa on kunnolla lämmennyt. Avomaalla kurkku suojataan harsolla kukinnan alkuun asti tai niin kauan kuin yöt ovat viileitä.

Kylvä kurkku pieneen ruukkuun, yksi siemen per ruukku. Käytä kuohkeaa ja ilmavaa multaa tai turvetta. Kun taimi ei enää pysy kunnolla pystyssä, se voidaan siirtää lopulliselle kasvupaikalle: ruukkuun, lavaan, kohopenkkiin tai avomaalle.

Kuva: Jukka Lehto

Kasvupaikka ja tukeminen

Lopullisella kasvupaikalla kurkku on hyvä tukea viimeistään istutuksen yhteydessä. Kasvihuonekurkulle helpoin ratkaisu on tukinaru, jota pitkin kasvi kiipeää ylöspäin. Amppelikurkulle voidaan tarjota naru, jolla kasvua ohjataan myös sivusuunnassa. Avomaankurkkua ei yleensä tueta.

Kurkku kasvattaa melko suuren juuriston, mutta pärjää silti kohtuullisen pienessäkin ruukussa. Suurin haaste on sen erittäin suuri vedenkulutus, erityisesti kesällä. Kurkku ei kuitenkaan viihdy märässä maassa, joten kasvualustan on oltava hyvin hengittävä. Amppeleissa painon vuoksi turve on usein käytännöllisin vaihtoehto.

Amppelikurkun taimet valmiina ripustettavaksi. Kuva: Jukka Lehto

Runsaan janon takia ruukku kannattaa mitoittaa mieluummin hieman liian suureksi kuin liian pieneksi. Kuivuminen aiheuttaa helposti kurkun karvautta, etenkin jos lajike ei ole karvasvapaa. Myös karvasvapaat lajikkeet voivat muuttua karvaiksi, jos hedelmät pääsevät ylikypsiksi.


Sadonkorjuu ja käyttö

Kurkku kannattaa kerätä heti, kun se on saavuttanut sopivan syöntikoon. Kurkku kerätään vihreänä eli niin sanotusti raakana. Kun hedelmän väri alkaa vaalentua, se on merkki kypsymisestä, ja kurkku on yleensä jo syömäkelvoton.

Jos tavoitteena on siementen kerääminen, hedelmän annetaan kypsyä täysin keltaiseksi. Partenokarppiset lajikkeet muodostavat kuitenkin harvoin siemeniä, eikä niistä syntyvät siemenet ole yleensä itämiskykyisiä.

Valmista satoa. Kuva: Jukka Lehto

Leikkaus ja kasvun hallinta

Kurkkua huolletaan tarpeen mukaan poistamalla sairaat ja kuivuneet lehdet. Avomaankurkun ja amppelikurkun kasvua ei yleensä säännöstellä.

Kasvihuonekurkun kasvua sen sijaan kannattaa ohjata leikkaamalla. Sivuversot eli varkaat poistetaan, sillä ne hidastavat kasvua ja sadonmuodostusta. Vaihtoehtoisesti sivuversoon voidaan jättää yksi lehti ja yksi kukka, minkä jälkeen verso katkaistaan.

Kasvihuonekurkku vaatii säännöllistä huomiota kasvun ohjaamisessa. Kun kasvi saavuttaa kasvihuoneen katon tai tukinarun yläosan, kasvua voidaan ohjata alas tai jatkaa kattorakenteita pitkin. Rungon alaslasku vaatii varovaisuutta – liian jyrkkä tai liian läheltä juurityveä tehty laskos voi katkaista rungon.

Kurkku varjostaa voimakkaasti suurten lehtiensä vuoksi. Tämä voi olla joko hyöty tai haitta, joten kasvin sijoitus kasvihuoneessa kannattaa miettiä huolella jo ennen istutusta.

Kuva: Jukka Lehto

Hyödyllisiä huomioita kurkun kasvatukseen

  • Kurkku ja tomaatti tulevat yleensä hyvin toimeen keskenään, vaikka tomaatin haihduttamien alkaloidien sanotaan joskus hidastavan kurkun kasvua
  • Kurkku viihtyy melko kuivassa ilmassa, mutta tämä lisää riskiä vihannespunkkien ilmaantumiselle
  • Korkea ilmankosteus ja viileä sää altistavat kurkun herkästi taudeille, kuten härmälle
  • Keltaiset lehdet voivat kertoa liian märästä kasvualustasta, ravinteiden puutteesta tai tuholaisista
  • Kylvä kesällä toinen erä kurkkua loppukesän ja syksyn satoa varten
  • Kastele ja lannoita runsaasti – peruslannoite tai hieman typpipainotteinen lannoite sopii hyvin
  • Alimmat lehdet voidaan poistaa, mutta jätä alimman hedelmän alle vähintään yksi lehti
  • Avomaankurkkua voi kasvattaa myös kasvihuoneessa ja käyttää tuorekurkkuna ilman säilöntää
  • Jos kurkku aiheuttaa närästystä, kokeile vaaleampia lajikkeita tai kuori kurkku ennen syömistä
  • Partenokarppisia ja perinteisiä lajikkeita voi kasvattaa samassa tilassa

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Jukka Lehto / Chilitunari -blogi.